You are on page 1of 32

MEXKOEUANIJ

YOLKAMEJ
Tlenkiijtoua: Rafael Martn del Campo
Kipanijtokej: Felipe Dvalos
Traduccin: Maximina Osorio Corts
Domingo Hernndez Magdalena

Tikintokajtiyaj Mexkoeuanij yolkamej


tlen uajkajya iststokej ipan totlali.
Tikinixmatij nochi ni yolkamej pampa
ixnesij ipan tlapalistli uan tlen
uajkapaeua amochtli.
Intokaj kiuika maseualtlajtolneluayotl.
Yolkamej tlen nikaj timitsnextiliyaj
uelis tikinitas ipan kuatitlamitl uan
ipan axaltlali kampa inijuantij nemij.

Ika nauatl itokaj uitsitsilij


(uitstli) pampa itenchopich
pitsaktsij, keuak uitstli.

Soyonij ne uitsitsilimej kemaj patlanij pampa kiojoliniyaj


ineltlapal kej sayolnekmej uan apipialomej.
Patlanij keuak tepostotomej tlen kipiaj miak tlapali: patlanij ika
inixpaj uan ika intepotsyaj uan kemantika inajketstlaj, uan amo
kipatlaj intlakayo. Ueltok moixkopina inpatlanilis, uan namaj
tijmatij kej mopapatlatsaj expouali uan kaxtoli patlanilistli ipan se tlatoktsij.
Ni uitsitsilij nojkia itokaj xochichichinketl, xochipipinketl pampa
itenchopich tsaktok kej se sakaxiokechkuayotl tlen ika kichichina
xochinektli uan amo moseuiya.
Ika inenepilueyajka pitsaktsij, ueli kinasi uan kintilana ikualisuaj
maskej uajka eltokej.

Ipan inenepilyakapaj kipiya piluitstsitsij tlen ika kinmina


pilsayoltsitsij uan piltokatsitsij tlen ika motlamaka.
Ni uitsitsilij itstok san ipan ni Amrica tlaIi. tlen ni se tsontli
uan makuili pouali tlamantli uitsitsilimej, ipan Mexko tlali itstokej
kipano ompouali uan majtlaktli.
Tlen okichuitsitsilimej tlauel pepetlakaj inixpaj, inkechakokojtipaj
uan inakonpaj.
Tlen siuauitsitsilimej kichiuaj yejyektsitsij intatapaj komoltik uan
tokatsaualtik. Ipan kitlaliya omej pilteksistsitsij kipachouaj uan
kemaj tlakatijya kintlamakaj ika pilsayoltsitsij.

Sekij uitsitsilimej chenej kuekuetsitsij


yeka motamachijtok se tsontli uan
makuili pouali piluitsitsiltsitsij amo
kiaxiliaj se kiloj inetixka.

Uajkajkiya ipan to Mexko tlali, kemaj ayikanaj techpasolouayayaj


analimej, moijtouayaya kemaj ne tlateuiyanej mikiyayaj ipan
tlateuilistli, intlakayo mokuapayaya uitsitsilij uan iuayouiyaya
tonatij kemaj tlanesiyaya uan asta kemaj oneliyaya tlajkotona.
Uitsilopochtli, tlateuijkatotiotsij, kiijtosneki:
momakuapolojkatotiotsij.
Uitsilopochko, kiijtosneki kanpa itstok tlateuijkatotiotsij kej ni
itokaj eliyaya Churubusco.

Uitsilijuitl, kiijtosneki uitsitsilij iijuiyo, uan yanopa itokaj tlen ika


ompa toueyitlanauatijkaj tlen elki Mexko-Tenochtitlaj.
Kemaj ayikanaj asiyayaj kaxtiltekamej, ne uitsitsilimej,
ketsaltotomej uan sekijnok yejyektsitsij totomej,
iijuiyouaj kitekiuiyayaj kej se tlapali. Ika se kuauitl ieso
ueliyaya kitekiuiyaj kej se tlatlatskiltijkayotl.
Ipan inyoyoj tlen ne tlanauatiyanimej inkoneuaj,
kemantika kiuikayayaj ijuiyotlajtsomali ipan inyoyoj.

Uajkaya ipan ni to Mexko tlali


chichi kitokaxtiyayaj itskuintli.
Uan namaj ne konemej
kintokaxtiyaj itskuimej panpa
tlauel mauiltiyaj.

Moijtoua kej uelis tlakamej tlen achtoui asikoj


ipan ni Amrica tlali uan kipanokej ne Estrecho
de Behring, inijuantij kiniualikakej tlen ni ome
tlamantli kuajkualmej chichimej mexkoeuanij
yanopa xolochichimej tlen kuetlaxoxolochtikej uan
tlapalkuajkuanextikej. Yeka moijtoua kemaj
akajya kikokouayaya itlakayo o kouasiuiyaya,
motlaliliyaya chichi itlakayo pampa ijkino ueliyaya
kitotoniliya kokoxketl. Moijtoua nojkia tlen ne
pilchichimej intotonilka kikaxaniyaya in kokolis
tlen mokokouayayaj.
Tlen santlajko uextikechichi yanopa itokaj
xoloitskuintli tlen kiijtosneki se
temajmatijkachichi.
Nojkiya itokaj nonochichi pampa amo tlaajua.
Tlen sekinok kintokajtiyayaj techichimej, eliyayaj
kuekuetsitsij uan metskototsitsij.

10

Tlakatiyayaj pajpachontikej, uan teipaj kinijuiyo


tepeuayayaj ika se tlachiajkakuaestli.
Kiniskaltiyayaj kej kaltlapialmej uan
kintomauayayaj. Ininakayo monamakayaya
tiankis. Ne analimejkimachiliyayaj tlauel ajuiyak
ininakayo uan kipatlayayaj ika tlen uakaxnakatl
yeka tlantiajkej.

11

Ni chichi tlauel kalpaitstoyaya uan tlauel


kitlepanitayaya iteko, yeka kemaj mikiyaya iteko,
kimiktiyayaj ni chichi, panpa ijkinoj moijliyaya youi
uaya itonal, uan kej ni se mijkatsij amo ouij youi onasi
miktlaj o ipan miktlantlali.

12

Ni chichi tlauel kitlasojmatiyayaj panpa tlauel


yolpakiyaya yeka ni tlayejyektlalinij kiixnextijkej ipan
tlapali. Ipan naui tsontli uan kaxtoli uan eyi pouali uan
majtlaktli uan naui xiuitl tlanki motekiuiya
amatlapepecholyolmelajketl (timbres) kanpa ixnesik
ome xolochichimej mijtotijtikatej, se yejyektsij
sokichijchiuali tlen Colima tlali.

13

Ijkinoj itokaj
nojkia se tonatij
tlen uajkaya
tonalamatl.
Mono moijtoua
ika nauatl
osomajtli.

14

Osomajmej tlen itstokej ipan yankuik toueyitlaltipak tlen itokaj


Amrica; yakitl yakatsolpatlachtikej uan kintokaxtiyaj
kaxtiltekamej platirrinos. Uan tlen itstokej ipan tlen ne
uajkaapajtlali kipiaj iniyakatsol ueueyakajtik tlen kaxtiltekamej
kintokaxtiyaj catarrinos.

15

Ipan to mexko tlali tikinpiyaj omej tlamantli osomajmej tlen


yakatsolpatlachtikej: se tlen kuakoyochokaj, inijuantij tlauel
pajpachontikej uan sekij tokaosomajmej tlen tlauel mauiltiyaj.
Nochi tlen tlakamej uan siuamej totlachiyalis kej se osomajtli,
pampa kiijtouaj toueyitatauaj nopayoj tiualouij; uan ni osomajmej
uan tojuantij kemaj tikonetsitsij tichichij, yeka, techijliyaj
tichichiyanij.
Ni tokaosomajmej mosansejkotlaliyaj uan mosansejkochantiyaj,
kemantika majtlakmej uan kemantika ompouali uan majtlaktli
osomajmej, uan kiniyekana se osomajtli tlen tetajya tlen
kinimokuitlauiya. Itstokej ipan kuatitlamitl kampa tlauel
tlatotonia. Sankualtsij iniuexka uan pitsakajtikej, yejyektsitsij
metsuejueueyakej, kuitlapiluejueueyakej yeka ueli mokuauisouaj
ipan imakuayo kuauitl. Nochi intlakayo kipiyaj pajpachontik
yayauik uan chipauak iyolixko uan iijtipaj. Kuekuetsij itsontekoj
uan tlauel tlajtlachiya.
Kikuaj xiuitl, kuayoli uan kuaneljuatl.
Tlen siuaosomajtli nochipaj kemaj mixiui setsij ikonej kitlaliya,
san kemantika omej kintema. Kemaj kiteuisnekij ikonej, inana
kimanauia pampa tlauel kitlastla uan kiikneliya.
Okichosomajmej kinimokuitlauiaj nochi siuaosomajmej ika
inipilkojkoneuaj kemaj mosansejkotlaliyaj.

16

Ni osomajmej kemaj kiitaj se akajya tlapejketl, nimaj


momajmatiyaj uan tlejkoj ipan kuauitl asta iixko uan peuaj
kimaxiuipostekij kuauitl tlen ipan tlejkotokej uan kitepeuiliyaj
tlapejketl; tlaj axmojkuinis o mochololtis tlapejketl kiasis se
kuauitl ipan itsontekoj.
Kemaj se pilkoneosomajtsij se akajya moitskiliya, nimaj
mitsixmatis uan mitsiknelis, uan ueli kichiuaj nochi tlen kiitaj
kichiua inteko. Ni osomajmej tlauel tlajlamikij.
Ne pajpachoosomajmej nojkiya mochantlaliyaj iuaya ne
tokaosomajmej. Inijuantij tlauel chikaktikej uan ijuiyoyayauikej
nesij achichiltikej ipan inijtipaj uan ipan inikxi.
Kemaj tlatlanesi uan kemaj tlatlayoua chikauak kuakoyochokaj
tlen kakisti ome tsontli uan majtlaktli pouali uajka. Kemaj
kinkaltsakuaj ayojkanaj kuakoyochokaj; yeka se moijliya ne
ikuakoyochokilis kiijtosneki ipaakilis.
Tlen maseualmej miktokej ipan tlatlanilistli kiijtoyayaj, kiita ne
tiokuitlatl ne analimej uan peuayayaj ixtiolpepetlakaj kej se
pilosomajtsitsij.

17

Ipan nauatlapoualistli tlen naui panolistli tlen ni ueyi


tlaltipaktli, kipouaj tlen itlajtlakolis tlen ne chikauak
ejekamalakatl tlen kinpoliuiltij nochi tlakamej, kemaj
kichiuayayaj kampeka mochololtisej ipan mikistli,
kuatlejkokej ipan kuauitl uan mokuapkej osomajmej.

18

19

Axolotl kiijtosneki
tetlaijiyalkayolkatl, panpa kisa
ipan ome Nauatlajtoli.
Atl (agua) uan Xolotl
(monstruo).

20

21

Moitoua ne uajkaya
Nauatlapoualistli, ne totiotsitsij
kiyolitijkej ipan Teotiuakaj,
Makuili Tonatij, yaya nopa tlen
namaj tikixmatij.
Kemaj motekisenkajkej,
moijlijkej makikajteuakaj ne tlali
uan mokuapasej ipan intlaltipak.
Ne Xolotl itstoya tlauel yolpaktok
ipan tlali, uan ya iselti amo
kinejki iniuaya yas uan nopa
sekij totiotsitsij. Xolotl eliyaya
totiotsij nenetso uan nojkiya
Ketsalkouatl, uan tetiotaj tlan
nochi nenetsomej uan tlen
temajmatijkayolkamej
tlakatiyayaj.
Kemaj moixpatlayaya ni Xolotl,
kichiuayaya miak tlamantli
tlamakuapilistli, uan nojkiya
nochipaj ixkisayayaj nenetsomej
temajmatijkayolkamej.
Se ueltaj mokuapki chilmoltetl
nenetsotik, chilkaxiltetl; seyok
ueltaj elki sintli nenetso, se
ueltaj mexkatl nenetso; uan
seyok ueltaj totolij nenetso uan
teipaj elki axolotl
tetlaijiyaltikayolkatl.
Uelki kiixmatilijkel ikechmijyolilis
uan iikxiapeuayo tlen ika
ueliyaya mojmoliniya chikauak
ipan kiyauak atl. Uankinoj

22

kiitskijkej uan kinauatijkej ma


youi kampa totiotsitsij intlaltipak.
Ne Axolotl tlauel seyok tlamantli
yolkayotl.
Kej se xokelochij, pechpechimej
uan axiilimej; nochi ni inijuantij
tlaomeyoltokej (anfibios).
Ne tlaomeyolimej achtoui ipan
itstokej atl, uan kemaj uextikejya
itstokej ipan tlali.
Ne axolotl seyok tlamantli: amo
kemaj motlami kuali,
kimokuitlauiya
imichijyolnenkayotl; eyi
imichijyotilis kipiya ipan se
ikestipaj uan ika iikaj koyontok
kej se tlen michimej kipiyaj.
Itstokej ipan sokitl, uan nochipaj
ipan atl kalaktokej; tlauel
kuekuetsitsij, amo kipano kaxtoli
piltlatamachiualtsij ueueyak.
Ikuetlaxo yamaktsij uan yayauik,
uan tlauel panajalaktik.
Namaj kej se ayok akajmej
axolomej; panpa touanpoyouaj
kinitskiyaj panpa ininakayo tlauel
ajuiyak uan kitl tlauel kuali
pajtli.
San se kentsij nojkaj itstokej ipan
atl tlen ne Xochimilko uan sekij
ipan atsintlaj tlen ne samankaatl
tlen Ptzcuaro Michoakaj tlali.

23

Ika nauatlajtoli, ueyi okuilij,


kiijtosneki kouatl nojkia
kiijtosneki nenetso uan
moomelia.

24

25

Ipan Mexko itstokej echka se tsontli uan makuilpouali tlamamej


tlen uejueyij kouamej.
San ompouali uan majtlaktli kouamej tlauel temajmatijkej.
Ne kouamej kintlaliyaj eltokej kej se topitsimej tlen kipoltokej
inikxi. Ika inkamak moitskiliyaj tlen yamaxtik kinkuaj
pilyolkatsitsij.
Sekij ika intlakayo kiyajyalouaj tlen momiktilisnekij,
kipajpatsouaj uan kiiyomiktiyaj kemaj ayikana kikuaj; teipa
kikuajya.
Ne kouamej pantojtokochtikej uan kipiyaj intlankochtipaj
temiktijkayotl tlen kimajkauaj kemaj kitlankechiyaj ipan
intlajtlamalis.
Ne tsikatenaj itenkokoka uan tlen ne ueyi akouatl kalaki ipan
miak piltlalotsitsij, teipa se amo ueli moojoliniya uan miki.
Itenkokoka ne kuechmakouatl uan mauakijmej kiijtlakouaj
piltlalotsitsij uan eschichilistli uan san tiijyotlamij kej san tlatla
kanpa tlakokoli; yeka tlen uajkapamej Mexkoeuanej kitokaxtijkej
nekuechma: TLIKOUATL.
Nochi inijuantij tlauel temajmatijkej.
Uan asta namaj tetatamej maseualmej tlen ne intokaj
lacandones teijliyaj: Amo xitlatsakuilti nokonej ika
tlatsopinkouatl. Amo xitlatsakuilti ika mikistli.

26

27

Uan panimaj ni yolkamej tlauel monekij ipan


miltekilistli uan kimokuitluiyaj kuatitlamitl, kemaj
kuekuetsitsij kinkuaj tleuilmej; nojkiya kintemouaj
kuachichinamej tlajtlakouanej; yeka miak miltekitinej
kinkauaj ma itstokaj ne masakouamej kanpa
mosinajkokuiyaj. Panpa kemaj moskaltiyajya kinkuaj
kimichimej.
Ipan insinxajkal nopayo kinkauaj ma itstokaj panpa
konkonanaj tlajtlakouanej.
Kiijtouaj kej masakouatl tlauel ajuiyak inakayo, yeka
sekij tomaseualpoyouaj kinkuaj.

28

SEKIJ KOUMAEJ INTOKAJ:


KOUATL: kiijtosneki se ueyi okuilij tlen temajmatij.
ISTAKMIXKOUATL: kiijtosneki se kouatl tlen chipauak o istaktik.
EJEKAKOUAMIXTLI: kiijtosneki se kouatl tlen tejtenextik uan kemaj
motlaloua sisinika.
KOUATLIKUEJ: kiijtosneki se kouatl tlen lejlemektik uan nesi
itlakayo kej se mokentijtok se yejyektsij kueyitl.
NAUYAKAJKOUATL: kijtosneki se kouatl tlen kipiya naui iyakatsol.
MASAKOUATL: kiijtosneki se kouatl tlen kinkua masamej. Nojkiya
kej ni itokaj, panpa kemaj mochololtiya kej se masatl.
KUECHKOUATL: kiijtosneki se kouatl tlen kipiya ipan ikuitlapilo kej
se ayakachtli.
KETSAL: kiijtosneki se tototl tlen
KETSALKOUATL: kiijtosneki se
kej se ketsaltototl.

iijuiyo tlauel yejyektsij.


kouatl tlen itlaakayo tlauel tlapaltik,

K O U A T L : ni itokaj se tonatij tlen


uajkajkiya Tonalamatl.
29

Nochi tlen yoltokej, mopaleuijtokej ipan ni


tlaltipaktli tijchijtokej se tlamauisoli tlen
techyoltlaliya, nikaj nemi tlakatl nojkiya; yolkamej
kimokuitlauiyaj uan kiiskaltiyaj ne kuatitlamitl uan
nochi tlamantli xiuitl uan kej nopa nojkiya kanpa
tlatoktlali.
Ni neliya, sekij sayolimej mokuapaj
kuachichinamej, kikuaj xiuitl uan kitejtekij tlen
tlatoktli itlajka.
Uan neliya kuali itstokej ne totomej,
xokelochimej, pechpechimej, topitsimej, kouamej,
panpa kinkuaj sayolimej uan okuilimej. Nochi
motlakualtiyaj miak sayolimej, kinkuaj nochi uan
axuajkauaj.
Sekij yolkamej itstokej panpa kinpaleuijtokej
sekijnok, panpa kinkua tlen pilkuekuetsitsij; yeka
onkaj yolistli.
Namaj ta tijmatiya kenke amo kuali tikimiktis
kechpechimej o pechpechimej, tijxoleuas intatapaj
uan axtikimiktis totomej. Inijuantij techpaleuiyaj
ipan tomilaj; yeka amo ma tikinmiktikaj.

30

Tlatejtekinej kimichimej, kuatitlankimichimej uan


tlalkimichimej kiixpolouaj tlatoktli kemaj kikuaj
ineluayo uan itlajka tlen tlatoktli.
Tlachtejkatotomej, piltlapialtsitsij uan tlen uejueyi
kouamej kintotokaj uan kinkuaj, nopa
tlakojkoyanej.
Ne tlatoktli ika motlamaka ne tlatejtekinej uan ya
ni tlapialmej, moitskiliyaj. Kejnopa moometlaliya
tlakualistli.
Kisa ni paleuilistli se molinilistli tlen amo
mokauiliya ma momiaktema tlen se tlamantli uan
sekijnok uan motema san se miak. Ni kuatitlamitl
nojkiya tlauel moneki ipan ni tlachiyalistli,
tlaltipaktli uan ipan eluikak, kejnopa uetsis atl.
Moskaltiyaj kentsij xiuitl uan miak yolkamej.
Ni kuatsontekistli kitlamiltiya kuatitlamitl uan
iyolkauaj panpa amo kikauiliyaj ma mochijchiua
kiauitl, yeka tlen yamanik tlali youi asta atenoj
uan yeka ne tlali tlen kuatitlaj onmokakua san
nochi tetl uan ayojkanaj tlaejeliltiya.
Nochi kuauitl kiyolchikaua ijyotilistli ejekatl tlen
ika timijyotiyaj uan kikualtlaliyaj intlakual tlen
yolkamej uan tlakamej; techmakaj miak tlamantli
tlen motekiuiya ipan tlakualtlalistli uan tlen
tlachijchiualistli.

31

Yolkamej inijuantij kimokuitlauiyaj, kipaleuiyaj


miak tlamantli; kimoyauaj tlayoli uan kinpoltiyouij
miak tlamantli yolkamej tlaixpoloyanej tlen ni
Mexko euanej tlen nikaj tijnextiyaj, sekij tlanuel
monekij.
Namaj tijmatijkaj kenke moneki tikinmokuitlauis
uan amo tikinixpolos yolkamej tlapaleuiyanej.

32

You might also like